◄ Back

Next ►

Picture 1 of 7

Paikka: Aleksis Kiven syntymäkodin vieressä kohoaa mäki, jolle Kivi antoi Raamatusta nimen Taaborinvuori. Paikka oli kirjailijan lapsuudessa yksi kylän lasten leikkipaikoista ja nuorison keinumäki. 1970 luvulla Taaborinvuorelle perustettiin museoalue, jossa kesäisin järjestetään kulttuuritapahtumia.  Tapahtumien keskiössä on suosittu mäen laelle sijoittuva kesäteatteri.

Arkkitehtuuri ja materiaalit: Vapaamuotoinen uusi katos muodostaa yhtenäisen katteen näyttämölle ja valtaosalle katsomoa. Katoksen hahmo nousee mastojen varassa puiden lehvästön tasoon säästäen teatterin ainutlaatuiset panoraamanäkymät ympäristöön. Näkyvyyttä näyttämölle parannetaan olevat katsomot säästävällä näyttömökorotuksella. Katoksen suunnitelma perustuu jännitetyn rakenteellisen tekstiilin käyttöön joka puretaan näytäntökauden ulkopuoliseksi ajaksi.

Arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelu: POOK Arkkitehtitoimisto Oy

Erikoisrakennesuunnittelu: Tensotech Consulting Oy

Rakennesuunittelu: Ramboll Oy

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 2

Paikka: Merellinen tontti muodostuu tasaisesta puistomaisesta osuudesta ja lounaaseen jyrkästi nousevasta niukkakasvuisesta kalliorinteestä. Ylärinteen puoli muodostuu jäkäläisestä avokalliosta ja kalliomaiseman männyistä. Alavampi osa on vehreää puistomaista aluetta. Rakennuspaikalta avautuu pitkiä merinäkymiä itään.

Arkkitehtoninen konsepti: Rakennuksista ja niitä liittävistä rakenteista on muodostettu tontin kiertävä nauha. Asunnot nousevat nauhasta yksinkertaisina rakennushahmoina, porrastellen maaston vaihtelevien korkeuksien mukaan ja avautuen pitkiin näkymälinjoihin. Liittymät maastoon, kattoterassien käyttö ja näkymien muodostus on optimoitu rakennuskohtaisesti. Ylärinteeltä näkymät avautuvat etummaisten rakennusten yli ja väleistä. Rakennusten keskelle muodostuu suojaisa leikki- ja yhteisalue jota tonttikatu ja viimeistellyt muurit rajaavat. Arkkitehtonisena tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen eheä kokonaisuus johon yksilölliset ja laadukkaat asunnot kytkeytyvät.

Materiaalit: Rakennukset ovat kiviaineisia ja toteutettavissa esimerkiksi betoniharkoista tai elementtirakenteina. Alemman kerroksen muurimainen julkisivumateriaali kytkee rakennukset toisiinsa sekä maastoon ja muodostaa tarvittavia tukimuureja. Ylemmän kerroksen kontrastinen materiaali luo yksittäisten asuntojen rytmin. Isoimmat lasipinnat sijoittuvat ylemmän kerrostason näkymien suuntaan.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 2

Puumaja Kekkapää: Avajaiset vietettiin 8.8.2011 ja yöpymiskäyttöä kokeiltiin. Kierrätysmateriaalista rakennettu maja on WT-ruuvattu ja masto-vanerijäykistetty koivuja käyttäen.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 4

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri: Myllysillan rooli on liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Suunnitelmassa puisesta Myllysillasta on pyritty luomaan veistoksellinen ja selkeän kappalemainen hahmo. Linnankadun ja Itäisen Rantakadun korkeusasemista tarkasteltuna silta on kaupunkikuvassa alisteinen; siltakansi nousee loivasti katutasosta umpinaisin rakenteellisin kaitein reunustettuna. Aura joelta ja rannan kävelykaduilta tarkasteltuna silta hahmottuu rauhallisena ja omaleimaisena kappaleena siltojen sarjassa. Kävelijän tai veneilijän liike muuttaa kolmiulotteisen sillan hahmoa sitä lähestyttäessä.

Siltavalaistus on integroitu kansitasolla kaiteiden sisäpuolelle n. 1.2 metrin korkeudelle. Pylväsmäisten valaisimien kiinnittäminen on mahdollista. Sillan alapuoli muodostaa merkittävän julkisivun jalankulkijoille ja veneilijöille. Puupinnat valaistaan epäsuorasti alhaalta.

Rakenne: Puurakenteisen Myllysillan kokonaisjänneväli on yli 90 metriä ja hyötyleveys 20m. Silta on jaettu kahdella välituella kolmiaukkoiseksi. Keskimmäinen aukko on jänneväliltään 34m. Suunnitelmassa siltakansi ja kaiteet muodostavat rakenteellisen kokonaisuuden joka sidotaan ja kannatetaan välituille kolmiomaisin pyramidin muotoisin rakentein. Sillan primäärirakenteet kapenevat alapäin ja ovat rakenteellisesti kannella suojattuja. Siltarunko voidaan pintalaudoittaa kuten ehdotussuunnitelmissa on esitetty. Tällöin kantava rakenne voidaan toteuttaa eri tavoin ja pintalaudoituksella on myös suojaava vaikutus. Esitetyn sillan toteuttamisessa voidaan käyttää suomalaisia puutuotteita ja näiden yhdistelmiä.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 5

Alue: Suunnittelualue sijoittuu arvokkaaseen Porvoon merenrantamiljööseen. Alueelle on suunniteltu lomarakennuksien kokonaisuus ja toiminnallisesti joustava päärakennus.

Arkkitehtuuri: Suunnitelman merellinen julkisivu muodostuu rantapuuston ja – kallioiden siimekseen jäävistä harjakattoisista rakennushahmoista. Käytetyt rakennusmateriaalit ja värit kytkeytyvät avokallioiden harmaaseen, taustametsään ja Porvoolaisen saaristomaiseman perinteisiin väreihin. Puuverhoilu jatkuu rakennuksien katoille ja rakennuksien sisätiloihin voimistaen vähäeleisyyteen ja kappalemaisuuteen perustuvaa arkkitehtuuria. Rakennuksia kytkevät ja jakavat yksikerroksiset viherkatteiset rakennusosat, joiden katemateriaalina on käytetty kunttaa tai maksaruohokatetta. Kapearunkoisilla rakennuksilla on yhtenäinen jyrkkä harjakaltevuus, ja niiden suuntautuminen merelle päin muodostaa maisemaan yhtenäisesti sitoutuvan kokonaisuuden.

Energia ja kestävä kehitys: Rakennusaineena on käytetty pääasiassa suomalaista puuta. Rakennusvaippa on hyvin lämpöä eristävä ja hyödyntää puun hygroskopisia ominaisuuksia. Lämmöneristävyyden lisäksi keskeiseksi muodostuu rakennusten talotekniikan ja sen ohjauksen älykkäät ratkaisut. Suunnittelunormina käytetään passiivitaloluokkaa ja energiatuotannossa hyödynnetään aktiivista ja passiivista aurinkoenergiaa.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 5

Arkkitehtuuri ja toiminnot: Rakennuksista on muodostettu yhtenäinen kokonaisuus kytkemällä ne toisiinsa rajaavin ja suojaavin sivuseinämin. Rakennusmassoittelulla on mahdollistettu valoisat asukaspihat jokaiselle huoneistolle. Tehokkaaksi suunniteltujen huoneistojen koot vaihtelevat 52-61 htm2 välillä ja osassa näistä on kellari. Huoneistot täyttävät nykyaikaisen esteettömän asumisen vaatimukset. Keskeiset oleskelutilat liittyvät suoraan huoneiston omaan terassiin tai parvekkeeseen.

Kestävä kehitys: Rakennusten vaippa on hyvin lämpöäeristävä ja rakennukset varustetaan tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Kesäauringon lämpökuormalta ja säältä suojaavat räystäät on intergroitu osaksi rakennusvolyymia.

Markkinointi: Rakennuskohteen markkinoinnissa käytettiin POOK Arkkitehtitoimiston luomaa havainnollista tietomallinnus- ja visualisointiaineistoa. Kohteen kaikki huoneistot myytiin loppuun ennakkomarkkinoinnin alkaessa vuoden 2009 alussa.

Rakentaminen: Tarkasti mitoitettu ja suunniteltu kohde sijoittuu olevan rakennuskannan keskelle. Kohteen onnistunut toteutus vaati rakentajalta erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta niin rakennusten kuin niihin liittyvien piharakenteiden osalta.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 3

Paikka: Ainutlaatuinen kenttähanke ja rakennukset sijoittuvat Espoon ytimeen. Suunniteltavaan uudisrakennukseen sijoittuu Tapiola Golf klubin toimintoja, urheilutiloja, hyvinvointipalveluita (Wellness) ja niitä tukevia toimintoja, urheiluvälinemyymälä, ravintola- ja baaritiloja, sekä toimintaa tukevia teknisiä, apu- ja varastotiloja.

Arkkitehtuuri ja toiminnot: Uudisrakennus sijoittuu golfkentän, luonnonsuojelualueen ja reunustavien liikenneväylien risteämään. Rakennuksessa on 1-2 maanpäällistä kerrosta. Korkeammat rakennuksen osat sijoittuvat nopeammin liikennöitävän Sinimäentien suuntaan. Matalat ja pitkät julkisivut on visuaalisesti jännitetty kaarevin osin. Arkkitehtuurissa on pyritty Tapiolalle ominaiseen vaaleuteen ja yksinkertaisuuteen, jossa tehosteina on käytetty puupintoja.

Hankevaihe: Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 11.11. 2008 hylännyt golfkenttää ja puistoa koskevasta Kiiltokallionpuiston ja Turvesuonpuiston asemakaavasta tehdyt valitukset. Yksi jatkovalitus on tehty korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO käsittelee asiaa syksyyn 2009 mennessä. Lisätietoja hankkeesta verkkosivulta: www.tapiolagolf.fi

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 3

Kiilamaisen rakennuskappaleen matalammasta päässä ovat vinokattoiset oleskelutilat ja korkeampi pääty on kaksikerroksinen. Keittiö, ruokailu- ja oleskelutila muodostavan yhtenäisen terassille avautuvan tilasarjan. Asuinhuoneet sijoittuvat toiseen kerrokseen ja kytkeytyvät yhteistilan kautta väljälle ja suojaisalle kattoterassille. Kapearunkoinen rakennus rajaa ja suojaa asunnon pihan pohjoispuolelle sijoittuvasta julkisessa käytössä olevasta alueesta. Tontinkäytöllisesti ratkaisulla on haluttu mahdollistaa myöhempi etutontin lohkominen.

◄ Back

Next ►

Picture 1 of 6

Hattutemppu - Tapionkentän kahvio-, pukuhuone ja huoltorakennus

Rakennuksen suunnitelmat perustuvat 2008 järjestetyn suppean arkkitehtuurikutsukilpailun voittoon. Rakennus sijoittuu Tapiolan kaupunkimaisemalliseen rajapintaan ja kevyen liikenteen risteämään. Rakennuspaikalla kohtaavat pohjoinen Køgenpuisto ja ortodoksikirkko, koulu ja urheilutoiminnot, palveluasuminen ja Tapiolan kulttuurikeskus. Rakennuksella korjataan nykyään sirpaleinen puiston ja kenttien liitoskohta sekä tarjotaan asianmukaiset urheilua palvelevat tilat kaupunkilaisten ja koululaisten käyttöön.
Visuaalisesti merkittävät yhteydet Køgenpuiston ja Kulttuuriaukion välillä muodostuvat matalan rakennuksen yli. Rakennuksen vihreä rouhekatto ja siihen kytkeytyvä katsomo muodostuvat tärkeäksi viidenneksi julkisivuksi. Rakennuksen kokonaisolemuksessa on pyritty kappalemaisuuteen ja vähäeleisyyteen. Rakennukseen on sijoitettu pukuhuonetilat, kahvio sekä teknisen huollon tiloja jotka palvelevat urheilukenttiä sekä tekojääkenttää.